Sosiaali- ja kulttuurihistorialliset tutkimukset käsittelevät nimeltä mainittuja henkilöitä, heidän kirjoituksiaan, lausuntojaan ja toimintaansa usein hyvinkin yksityiskohtaisesti, joskus vain ohimennen. Sukututkija miettii näitä lukiessaan keitä nämä mainitut henkilöt olivat, mikä heidän taustansa oli, ja mistä he tulivat siihen tilanteeseen että päätyivät historiankirjoituksen materiaalksi.
Yksi tunnetuimmista ja rikkaimmista tällaisista teoksista on Varpu Lindströmin 1992 julkaistu Uhmattaret, joka perustuu hänen väitöskirjaansa Defiant Sisters. Tässä kirjoituksessa esittelen muutaman henkilön joiden haastatteluihin, kertomuksiin tai toimintaan Lindström viittaa teoksessaan. Sattumaa tai ei, kaikki tässä esitellyt elivät yli 90-vuotiaiksi. .Kuten aina näissä kirjoituksissa, henkilöiden tutkittu sukutausta ja perhesuhteet selviävät linkatuista geni-profiileista, ja lukijan on hyvä olla geniin kirjautuneena. Sivunumeroviittaukset Lindströmin teokseen ovat suomenkielisen painoksen mukaisia.
Koska lähdeteos on nin rikas sisällöltään, tämä kirjoitus saattaa saada myös jatko-osia.
Port Arthurin varhaisimmat suomalaisnaiset Katherine Johnson ja rouva Erkkilä, s. 27, on jo esitelty muissa artikkeleissa.
Anna Wilander, s. 38
Anna Liisa Wilander (1871-1961) oli syntyjään Toivanen Lapinlahden Ollikkalankylästä. Isä Antti Toivanen (tai Toivainen ) oli mäkitupalainen. Anna Liisa ja Antti Wilander (1871-1937) vihittiin New Yorkissa 1901. He olivat jo Brooklynissa asuessaan Aika-lehden asiamiehiä, ja hyväksytiin Kalevan Kansan jäseniksi 1902. Lindström kertoo Annan muuttomatkasta Sointulaan Kalevatar -purjeveneellä, jolla tuli myös viisi miespuolista Sointulan pioneeria. Kalevatar oli 26-jalkainen vene joka oli juuri hankittu Kalevan Kansan omistukseen.
Antti Wilander oli kotoisin Lapinjärveltä. Perhe kuului Kalevan Kansan yhteisöön, mutta muutti sen hajoamisen jälkeen Gibsons Landingiin lähemmäs Vancouveria. He saivat kaksi lasta.
Minda Katainen, s. 39
Minda Katainen, syntyjään Ekman (1892-1982) syntyi Kurkijoen Elisenvaarassa. Hänen vanhempnsa olivat Asikkalasta, ja perhe muutti sinne takaisin kohta Mindan syntymän jälkeen. He ottivat uuden sukunimen Leponiemi vuonna 1906. Minda lähti Kanadaan vuonna 1912, ja päätyi Websters Cornersiin, missä hän avioitui Vilho Kataisen kanssa vuonna 1916. Perheen historia on dokumentoitu Maple Ridge Museumin fantastisella sivustolla.
Vilho Katainen (1885-1961) oli kotoisin Lapinlahdelta. Myös hänen sisarensa Armi asui Websters Cornersissa Sointulasta tulleen Arvo Skytten puolisona. Isoveli Peter Katainen, joka oli tehnyt pitkän uran Ontarion sosialistijärjestöissä, osuuskauppaliikkeissä ja Vapaus-lehdessä, tuli myös eläkeläisenä asumaan veljensä luo.
Maria Mustama, s. 57
Maria Mustama (1861-1959) syntyi Nurmossa Aleksanteri ja Liisa Pauhun perheeseen. Uhmattarissa hänet esitellään äitinä joka synnytti 11 lasta, joista vain neljä selvisi aikuiseksi asti.
Maria avioitui lapualaisen Matti Mustamaan (1860-1935) kanssa, ja he saivat Suomessa kolme lasta. Vuonna 1891 he lähtivät kauhavalaisen Juho Lauttamuksen perustamaan New Finland -yhteisöön Saskatchewanin preerialle. Lauttamus kutsui sinne alkuvuosina useita tuttaviaan pääasiasa Kauhavalta. Perille tultua paikalta löytyi Lauttamuksen mökki, jossa majaili jo joukko muitakin vastatulleita. Maata oli alueella kuitenkin jaossa, ja New Finlandista tuli yksi Kanadan tärkeistä suomalaiskeskittymistä.
Marian elinvaiheet leskenä jäävät hämäriksi,mutta vielä vuoden 1957 vaaliluettelossa tämän niminen leski asuu Wapellassa, ja samanniminen on vuoden 1959 hautausluettelossa.
Sanni Salmijärvi, ss. 143, 148, 165
Sanna Kurri (1894-1994) Hiitolasta saapui Port Arthuriin vuonna 1913. Hän kertoo haastatteluissaan värikkäästi kotiapulaisten elämästä ja siirtolaisnaisten prostituutiosta.
Sannin ensimmäisestä avioliitosta tuntemattomaksi jääneen Evert Lahden (1885-1918) kanssa ei ole jäänyt muita jälkiä kuin kaksi tytärtä. Todennäköisesti kyse on ollut ns. common law -liitosta jotka olivat yleisiä siirtolaisten parissa (Lindström 1991:102-110). Sanni avioitui uudelleen leskenä vuonna 1922 Ruovedeltä tulleen Toivo Salmijärven (1892-1974) kanssa. He hankkivat maatilan North Branchin alueelta ja toimittivat maitoa osuusmeijerille. Sanni ja Toivo saivat vielä kolme lasta. Sannia haastateltiin vielä 1970-luvulla ”Chroniclen” North Branch-artikkeliin. Hän kuoli 99-vuotiaana Thunder Bayssa.
Sanna Kannasto ss. 233-241
Sanna Maria Mahlakallio (1875-1968) oli kotoisin Ylihärmästä. Hänen alkuperänsä oli pitkään tuntematon, vaikka Varpu Lindström olikin sen selvittänyt ja piilottanut tiedon lähdeviittaukseen. Oikea tieto oli myös A.T. Hillin lyhyessä tiedotteessa Vapaus-lehdessä Sannan kuoleman jälkeen. Sittemmin tieto Sannan kirjeistä Suomeen on saatu tietoa, ja asia on sitäkin kautta varmistunut.
Avopuolison J.V. Kannaston mukaan Sanna otti sukunimensä ja piti sen kuolemaansa asti, vaikka välit menivät poikki viimeistään vuoden 1918 paikkeilla kun J.V. lähti toisen naisen matkaan ja sai tämän kanssa tyttären Sointulassa. Sannalla ja J.V:llä oli yhdessä poika Victor John Kannasto. Sanna asui pienellä tilalla Gorhamin North Branchissa.
Lindström antaa kattavan kuvan Sanna Kannaston julkisesta toiminnasta, motivaatioista ja myöhemmästä hiljenemisestä. Tammikuun 1921 matkaohjelma antaa kuvaa siitä kuormituksesta jonka sosialistijärjestö aktiivisimpina aikoina Sannalle sälytti. Paikallisilta tovereilta toki järjestyi yösijat ja usein hevoskyyti seuravaan kylään, mutta myös tarpomista lumihangessa lienee riittänyt.
Lähteet
- Lindström, Varpu: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930. Porvoo 1992.
- Lindström, Varpu: Defiant Sisters, 2nd edition. Toronto 1992. Tässä painoksessa on myös henkilö- ja asiaindeksi.
- Halminen, Matti: Sointula. Helsinki 1936
Vastaa