Blogi on ollut pitkään hiljaa kun sukututkimus on vienyt päähuomion. Ponnistuksen tuloksena on uusi Geni-projekti Sudburyn suomalaiset. Projektiin on kirjoitushetkellä liitetty lähes 3900 suomalaista siirtolaista ja heidän jälkeläistään. Lähes kaikki on myös tunnistettu ja saatu liitetyksi Genin maailmanpuuhun isovanhempiensa kautta. Koko kohderyhmästä tämä on n. 40 prosenttia, vertailukohtana Finnish Burial Database1 jossa on 9526 nimeä, osa näistä kuitenkin ei-suomalaissyntyisiä puolisoita.
Tämä kirjoitus keskittyy Sudburyn alueen historiaan ja maantietoon siltä osin kuin se on suomalaisten siirtolaisten tutkimisen kannalta relevanttia. Aikaisemmin olen esitellyt merkittäviä Sudburyn suomalaisia ja heidän sukujuuriaan (Osa 1 ja Osa 2).
Siirtolaisuus Suomesta Sudburyyn
Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Sudburyyn 1885, ja työllistyivät pääasiassa Copper Cliffin kaivoksiin. Sudburyn alueen mineraalirikkaudet olivat tuttuja jo alkuperäisväestölle2, mutta kaupallinen hyödyntäminen alkoi vuonna 1883.
Laihialta tullut Mikki Myllymäki (1846-1934) hankki ensimmäisenä suomalaisena jo samana vuonna uudistilan Denison townshipista, ja muutti New Finlandiin myytyään tilansa kaivosyhtiölle vuonna 1897.
Sudburyn alue oli 1970-luvulle asti toiseksi suurin suomalaisasutus Kanadassa Thunder Bayn jälkeen. Suomalaisten määrä kasvoi vv. 1921-1961 noin 2500:sta 7400:aan. 1970-luvulta alkaen Toronton alue näyttää ohittaneen Sudburyn. Kaivokset, maanviljely, metsätyöt ja rautatiet olivat pitkään pääelinkeinoja, mutta uudet sukupolvet ovat luonnollisesti siirtyneet myös liike-elämän, taiteen, tieteen ja politiikan pariin. Sudburyssa on myös joukko uusia 1950-luvulta lähtien tulleita siirtolaisperheitä.
Siirtolaisten alkuperä
Eteläpohjalaiset eivät Sudburyssa erotu yhtä selvänä enemmistönä kuin Thunder Bayssa. Kauhava (142 henkilöä) paikkakuntana nousee esiin samaan tapaan kuin Saskatchewanin New Finlandissa, muut isot siirtolaispitäjät kuten Kauhajoki, Ilmajoki, Alajärvi ja Ylistaro jäävät selvästi alle viidenkymmenen. Lappajärvi (21 henkilöä) on hyvin edustettuna verrattuna isompiin pohjalaispitäjiin. Keski-Pohjanmaan Toholampi (35 henkilöä) pienenä paikkakuntana tuntuu yliedustetulta, ja Saarijärven-Äänekosken seudulta (89 henkilöä) on lähdetty Sudburyyn suurin joukoin. Myös muutamia Satakunnan ja Kanta-Hämeen paikkakuntia – Pori, Ulvila, Eurajoki, Noormarkku, Urjala ja Humppila (nämä yhteensä 65 henkilöä) erottuu joukosta. Edellämainitut luvut koskevat tutkittuja, projektiin liitettyjä siirtolaisia, joten kokonaismäärät saattavat olla kaksinkertaisia.
Sudburyn alue
Sudbury District sijoittuu ”vanhan Ontarion” pohjoispuolelle, lännessä on Algoma District, ja idässä Koillis-Ontarion alueet Parry Sound, Nipissing ja Temiskaming – Cochrane puuttuu 1912 kartasta vielä. Perustamisen aikaan alue oli Sudburyn kaupungin kohdalla kuristettu kapeaksi niin että Sudburyn kaupunki kuului hallinnollisesti Nipissingiin ja sen läntinen ”esikaupunki” Copper Cliff Algomaan. Nykyiset rajat tulivat voimaan 1912, ja henkilöprofiilien dokumentoinnissa olen ottanut sen kannan että alue on ollut näissä rajoissa jo vuodesta 1885 alkaen, jolloin ensimmäiset suomalaiset saapuivat. Lievää anakronismia, mutta suomalaisen tutkijan kannalta yksinkertaisempaa.
Maanjakoalueet, vanhat kylät ja kaupungit
Kun Pohjois-Ontario perustettiin, se jaettiin maan myyntiä ja asuttamista varten neliönmuotoisiin Township-alueisiin. Osa näistä jaettiin uudisviljelijöille homestead-säännösten mukaan, joista kirjoitin täällä. Suomalaisten maanomistus keskittyi Sudburyn alueella pääosin näihin. Kaupunkilaiset ja kaivostyöläiset asuivat useammin vuokralaisina, koska maat oli myyty kaivosyhtiöille ja yksityisille sijoittajille suomalaisten ulottumattomiin. Verkosta löytyvät syntymätodistukset ja myös monet vihki- ja kuolintodistukset viittavat usein näihin nimiin.
Sukututkijalle tulee ongelmaksi se, että Township-nimet eivät löydy Google Mapsista jota myös Geni käyttää paikkatietojen hallintaan. Tätä varten on tiedettävä myös vanhojen kylien ja kaivospaikkojen nimet, jotka löytyvät kartasta helpommin. Mutta se tieto että Beaver Lake -kylä sijaitsi Lorne Townshipin alueella onkin jo hankalampi hankkia. Seuraava taulukko auttaa sijoittamaan vanhat tapahtumapaikat edes suunnilleen kohdalleen.
| Township (lähdedokumentista) | Kylä (kartalta) |
| McKim | Sudbury (Copper Cliff, Frood, Stobie) |
| Baldwin, Merritt | Espanola |
| Nairn | Nairn Centre |
| Lorne | Beaver Lake |
| Louise | Whitefish |
| Denison | Crean Hill, (Mond, Victoria Mine) |
| Drury | Worthington |
| Broder | Rheault, (Long Lake) |
| Waters | Lively, nykyinen kylä |
| Dill, Secord, Cleland, Burwash | Wanup |
| Rayside | Azilda, nykyinen kylä |
| Balfour | Chelmsford, nykyinen kylä |
Suluissa mainitut nimet esiintyvät kyllä dokumenteissa ja niitä voi käyttää Genissä kaupunki-kentässä, mutta karttapiste pitäisi valita Google Mapsin tarjoamista. Vanhimmat kaivoskylät kuten Copper Cliff, Frood ja Stobie voi sijoittaa Sudburyn kaupunkiin.
Aiemmin maintsemaani sekaannusta lisää se, että Kanadan väestönlaskentadokumentit ja vaaliluettelot viittaavat Sudburyn osalta edelleen Nipissing-alueeseen. Myös tämä ristiriita on syytä jättää huomiotta, ihmiset ovat tästä huolimatta eläneet ja vaikuttaneet nimenomaan Sudburyn alueella.
Aikajanasta sen verran, että kaikki tapahtumat ennen vuotta 1978 voi sijoittaa Sudbury District – alueelle. Vuonna 1978 perustettiin aluehallinnosta riippumaton Regional Municipality of Sudbury, joka kattoi kaikki varsinaiset suomalaisalueet lukuunottamatta läntisiä Beaver Laken, Nairn Centren ja Espanolan alueita, Wanupin eteläosia sekä luoteisia rautatiepaikkakuntia, jotka ovat edelleen Sudbury Districtin suorassa hallinnassa. Vuonna 2001 nimeksi tuli City of Greater Sudbury, ja alue laajeni vielä hieman. Google Mapsin tarjoama Greater Sudbury on mielestäni hyväksyttävä yleisnimi tälle alueelle nykypäiviin saakka.
Lähteet Sudburyn suomalaisten tutkimukseen
Yleisesitykseni Kanadan suomalaisten tutkimiseen on edelleen pätevä, ja päivitän sen lähiaikoina uusien tietojen takia. Sudbury-spesifisistä aineistoista on mainittava seuraavat:
- Finnish Burial Database, joka löytyy Excel-taulukkona Finnish Canadian Historical Society of Sudburyn nettisivun Galleria-osuudesta. Taulukosta löytyy nimen, kuolinpäivän ja hautapaikan lisäksi monille henkilöille kuolinikä, syntymaika ja -paikka sekä naisten tyttönimi. Myös virheellistä tietoa on jonkin verran, joten alkuperäislähteisiin on silti syytä tukeutua.
- Muistokirjoitukset vainajista n. 2001-2002 alkaen sudbury.com ja remembering.ca -sivustoilta.Näiden sivustojen nimihaku löytää kaikki muistokirjoitukset joissa nimi esiintyy, joten tietoja perheiden välisistä yhteyksistä on heti saatavilla.
- Townshipien kartat, joissa on mainittu se omistaja joka alun perin sai tontilleen patentin (omistusoikeuden). Kartat ovat isoja kuvatiedostoja joten en linkkaa niitä tähän. Sivusto kattaa koko Ontarion.
- Saarinen, Oiva W: Between a Rock and a Hard Place, A Historical Geography of the Finns in the Sudbury Area, Waterloo 1999. Tätä kirjaa ei voi liikaa suositella, valitettavasti sitä on Suomen kirjastoissa vain kaksi lainattavaa kappaletta. Painos ei tietääkseni ole loppu, joten kirjaa voi tilata kirjakaupoista.
- Finnish Canadian Historical Society of Sudbury. https://www.fchssudbury.com/index.php Viitattu 17.6.2026 ↩︎
- Jewiss, Tom, The mining history of the Sudbury area, University of Waterloo 1883. https://uwaterloo.ca/earth-sciences-museum/educational-resources/mining/mining-history-sudbury-area Viitattu 4.7.2026 ↩︎
Vastaa