Tämän artikkelin aikaisempi versio on julkaistu Suku-lehden numerossa 6/2024.

Äitini albumissa oli n. 5×7 cm mustavalkoinen kuva talosta, jonka etuterassilla ja parvekkeella on yhteensä pitkälle toistakymmentä ihmistä. Kuvan alle hän oli kirjoittanut ”Hermannin talo Port Arthurissa”.

Kun aloitin selvitellä keitä kaikkia sukulaisia Kanadaan oikein oli muuttanut ja milloin, kesti hetken aikaa ennen kuin olin niin pitkällä että voin tarttua tähän kuvaan ja tutkia mikä talo oikein on kyseessä ja milloin kuva ehkä on otettu.

Vuoden 1911 väestönlaskutiedoista selvisi että Herman ja perhe asuivat silloin Fort Williamissa, osoitteessa 120 Rowand Street. Kanadalaiset sukulaiset tiesivät kertoa että osoite on aivan suomalaisten vanhaa ydinaluetta, lähellä sekä kirkkoa että sosialistien haalia. Siispä seuraavaksi Google mapsiin ja street view-ajelulle Rowand-katua luoteeseen, eikös vasemmalla puolella vain törötäkin samanlainen vinttikammarin ikkunauloke? Laitoin varmuuden vuoksi alkuperäisen kuvan Thunder Bay Then and Now -ryhmään Facebookissa, ja ystävällinen paikallinen kävi ottamassa tuoreen kuvan talosta. Sama on, vaikka parvekkeet ja etuveranta on vuosien varrella hävitetty.

Talon alkuperästä ei ole tietoja. Arkkitehtuurista päätellen se ei ollut kuvaushetkellä kovin vanha. Tiedämme että Herman emigroitui 1901, ja kävi 1905 hakemassa Ähtäristä Wilhelminan puolisokseen. Talo on voinut olla valmis jo 1905, tai rakennettu heti sen jälkeen. Ensimmäinen varma tieto on Wilho Maen syntymätodistuksessa v. 1909, mutta jo Naimi-tyttären syntymän aikaan v. 1907 perhe asui samalla kadulla, numeroa ei ole mainittu syntymätodistuksessa. Talo muistuttaa vahvasti ns. postimyyntitaloja joita yhdysvaltalainen Sears- tavarataloketju myi laajalti, ja myös kanadalainen Eatons oli samalla asialla. Näiden loistoaika oli 1910- ja 20-luvuilla enkä ole varma onko talopaketteja myyty jo näin aikaisin. Todennäköisemmin suunnitelma oli joltain paikalliselta rakentajalta, koska hyvin samantyyppisiä taloja on kaupungissa enemmänkin.

Herman ja perhe hankkivat uudistilan Nolalun eteläosasta ja olivat varmudella muuttaneet sinne viimeistään v. 1914. Talon myöhempiä asukkaita voi tutkia väestönlaskentatiedoista (1921, 1931) ja vaaliluetteloista 1935-1974. Vaaliluettelot eivät ole lähteinä kattavia, koska kaikki asukkaat eivät välttämättä olleet Kanadan kansalaisia, ja vain täysi-ikäiset on mainittu.

Vuoden 1921 väestönlaskennassa mainitaan asukkaina rautatieläinen Alarick Hendrickson, vaimo Wiivi ja lapset Uuno, Eino, Aili, Waino ja Evelyn. Hendrickson oli tyypillinen patronyymistä käännetty sukunimi. Alarick oli alun perin Heikki Alarik Heikinpoika Sorvo, joka oli syntynyt merimiehen poikana Raahessa vuonna 1885 ja tullut Fort Williamiin vuonna 1907. Puoliso Wiivi oli leski ja neljä vanhinta lasta olivat edellisestä avioliitosta Karl Eklundin kanssa. Karl oli kotoisin Karijoelta ja pariskunta tuli Fort Williamiin jo 1901. Wiivi oli alun perin Jalasjärven Sivulasta.

Vuonna 1931 Wiivi on kirjattu etunimellä Mary, mutta kun lapset ovat mukana oikeilla sukunimillään, kyse on samasta perheestä. Alarik oli kuollut vuonna 1927 ja ”Mary” on taas leski, perhekunnan päämies, ja kiinteistö arvoltaan 2500 dollaria. Lasten lisäksi talossa asuu vuokralaisina 35-vuotias työmies William Peltomaa, 52-vuotias ”Wailio Hallio”, 33-vuotias Emil Hirvonen, 45-vuotias Gustave Kiviranta ja vielä kanadalainen Henry Bell.

Vuoden 1935 vaaliluettelossa Viivi esiintyy Eklund-sukunimellä. Vuokralaisia ei mainita, mutta esim. vuoden 1931 suomalaiset vuokralaiset olivat Suomen kansalaisia, joten ainakin jotkut heistä ovat hyvinkin voineet olla vielä paikalla..

Vuonna 1940 Viivi ei enää ole vaaliluettelossa, hän kuoli sen vuoden syyskuussa. Talossa asuu Edward Perkio, alun perin Alavuden Sapsalammilta kotoisin oleva Edvard Perkiömäki. syntynyt 1884. Hänen ja puolisonsa aikaisemmista vaiheista siirtolaisena ei ole toistaiseksi löytynyt jälkeäkään, mutta hän kuoli jo 1941 Fort Williamissa. Kuolintodistuksessa hänet mainitaan leskeksi, mutta puolison nimeä ei mainita, ilmoittajana oli sairaalan virkailija.

Seuraava tieto on vuoden 1949 vaaliluettelo, osoitteessa asui silloin eläkeläinen ”Mat Wenio”. Varmuutta ei voi saada, mutta todennäköisesti kyseessä oli Lapväärtistä perheineen emigroitunut Matti Vainionpää, s. 1887. Perhe meni ensin Manitobaan jossa syntyi nuorin tytär Elin. Fiina-puoliso palasi pian takaisin Lapväärttiin, missä hän kuoli vuonna 1940. Matti esiintyi Fort Williamin eri osoitteissa 1950-luvulla, ajoittain myös Elinin kanssa. Hän kuoli nimellä Matt Wainio vuonna 1963.

Vuonna 1953 osoitteessa ei asunut ketään vaalikelpoista, mutta vuonna 1957 vaaliluetteloon on merkitty Arthur ja Mrs. Eino Ponka. Arthur Ponka oli Alavudelta tulleiden Matti Artturi Pönkän ja Lydia Knuuttilan poika. Perhe viljeli uudistilaa Pearson Townshipissa Nolalun itäpuolella. Arthurin puoliso oli Aino Paavola, joka oli tullut lapsena perheensä kanssa Säkylästä. Aino kuoli 31-vuotiaana jo 1958, ja tämä pariskunta jäi viimeisiksi suomalaisiksi jotka dokumenteista löytyvät tästä osoitteesta. Koko suomalaishistoria tässäkin talossa todistaa pohjalaisten dominanssia siirtolaisten joukossa.

Vuodesta 1962 vuoteen 1974 talossa asui nimistä päätellen italialaisia, ukrainalaisia tai slovakialaisia henkilöitä, jotka eivät ilmeisesti olleet toisilleen sukua.

Muutama vuosi sitten löysin netistä paikallisen kiinteistönvälittäjän historiatietoja talosta. Se oli tietojen mukaan viimeksi myyty 1990-luvun lopulla 164000 dollarin hinnalla. Nyttemmin tämäkin tieto on hävinnyt, joten talo elää omaa elämäänsä, kuvista päätellen hyvin hoidettuna.

Kun kerroin löytämiäni tietoja talosta kanadalaisille sukulaisilleni, Naimi Mesimäen pojanpoika kertoi vuokranneensa tuosta talosta opiskelijakämppää 1990-luvulla. Hänellä ei ollut tietenkään minkäänlaista aavistusta, että hän mahdollisesti nukkui mummunsa lastenkamarissa.