Iso Paja

Toronton suomalaisasutuksen varhaishistoria poikkeaa melko lailla Kanadan muista alueista, missä pääelinkeinot olivat metsätyöt, kaivokset, maanviljelys ja rautatiet. Torontossa suuri osa suomalaisista olivat tehdastyössä, käsityöläisinä tai yrittäjinä. Myös naisten osuus oli Torontossa muita suurempi, ja suomalaiset naiset olivat kysyttyjä kotiapulaisia Toronton varakkaissa perheissä (Lindström-Best 1979:9).

Vähäkyrössä syntynyt Jaakko Lintala tuli Michiganista Torontoon vuonna 1887 räätälintöihin, ja kutsui seuraavina vuosina räätälituttaviaan kasvavan kaupungin työmäärää jakamaan. Vuosisadan vaihteessa Torontossa toimi jo tusinan verran suomalaisia räätäleitä. Useimmat olivat itsenäisiä yrittäjiä, jotka toimivat isompien liikkeiden alihankkijoina. Räätäleillä oli ilmeisen tiivis verkosto myös Suomessa, koska Torontoon tultiin niin Savosta, Pohjanmaalta kuin Varsinais-Suomestakin.

Lintala hankki vuosisadan alkuvuosina talon jossa oli yhteiset työtilat ja laitteet räätäleille. Talossa oli myös Lintalan vaimon pitämä kauppa sekä yleinen sauna. Räätälit maksoivat ”Ison Pajan ” tilojen, työvälineiden ja palveluiden käytöstä vuokraa, ja tästä muodostui nopeasti vahva yhteisö jolla oli merkittävä vaikutus Kanadan suomalaisten järjestöjen kehityksessä. Canadan Suomalaisen Sosialistijärjestön ensimmäisessä 6-henkisessä johtokunnassa 1911 oli neljä Toronton räätäliä (Lindala, Ahlqvist, Pirttinen, Lehto). Lintala itse saavutti aseman, jossa hän haastoi sosialidemokraattina istuvan pormestarin vuoden 1908 vaaleissa ja sai käsittämättömät yli 8000 ääntä, kun voittaja sai 14000.

Ison Pajan toiminnasta kertoi J.W. Ahlqvist Canadan Suomalaisen Järjestön 25-vuotishistoriikissa.

Räätäleillä oli yhteinen ammattijärjestö Journeyman Tailors Union, joka aloitti vuonna 1912 pitkään jatkuneen lakon. Lakon päätyttyä Lintala sulki Ison Pajan, ja monet räätäleistä siirtyivät töihin muualle Kanadaan tai USA:n puolelle.

Räätälit

Seuraavassa esittelen räätäleitä, jotka löytyvät vuoden 1911 väestönlaskennasta. Monia muitakin ehti Isossa Pajassa varmaan istua lyhyempiä aikoja ja lähteä jatkamaan matkaa ennen tuota vuotta, heistä ei ole juuri jäänyt arkistojälkiä. Tarkat lähdetiedot ja suomalaiset sukujuuret löytyvät kunkin henkilön linkitetystäa geni-profiilista.

Jaakko Lindala (1860-1917), puoliso Irene Leineberg (1875-1944). Elämäkerta, kirjoittanut Varpu Lindström.

Reinhold Mikkonen (1859-1913), puoliso Anna Rundell (1858-1931). Ensimmäinen Lindalan kutsuma räätäli, saapui Torontoon v. 1889 Michiganista, missä miehet olivat jo tutustuneet.

Johan Latva (1864-1908), puoliso Sigrid Mikkonen (1877-1963). Tulivat Torontoon v. 1891, mutta palasivat Johanin kotiseudulle Kuhmoon ilmeisesti Johanin sairauden takia.

Heikki Heinonen (1857-1925), puoliso Greta Johanna Annala (1861-1933). Heinoset tulivat myös Michiganista. Johanna emännöi asuntolaa, jossa asui poikamiesräätäleitä,

Gustaf Nyros (1853-1934), puoliso Fredrika Haapasalo (1861-1939). Nyros toimi New Yorkissa räätälinä kymmenkunta vuotta ennen Torontoon tuloa. Fredrika oli suomalaisyhteisössä tunnettu kätilö.

Johan Ranta (1864-1927), puoliso Matilda Lindala (1870-1944). Matilda oli Jaakko Lindalan sisar, Johanin mukaan ”ainoa tyttö jota Jaakko ei olisi vienyt nenäni edestä”.

Tuomas Rappee (1877-?), puoliso Ida Krytars (1882-?). Molempien alkuperä Suomessa on hämärän peitossa.

Adiel Saarimäki (1880-1946), puoliso Ilmi Könni (1880-1940). Aadista tuli myöhemmin Suomen pitkäaaikainen varakonsuli Torontossa. Hänen isälinjansa vie Keuruun Henrik Soikkaseen ja sitä kautta Savoon, samoin kuin tämän kirjoittajan.

Väinö Paananen (1882-1955), puoliso Maria Kokko (1893-?). Väinö muutti Ison Pajan sulkemisen jälkeen Fort Williamiin ammattiaan jatkamaan, ja perusti perheen siellä.

Julius Nyyssönen (1879-1956), puolisot Mabel Little (1881-1930) ja Selma Laakso (1896-1978). Julius jatkoi räätälintointa Torontossa.

J W Ahlqvist (1876-1940), Puoliso Ida Syväniemi (1877-1962). Ahlqvist oli Canadan Suomalaisen Järjestön pääsihteeri vv. 1913-26 ja johtoelimissä pitkään sen jälkeenkin.

Vilho Säilä (1886-?), puoliso Emmi Lindberg (1887-?). Emmin alkuperä on toistaiseksi selvittämättä. Vilho Säilä oli Canadan Suomalaisen järjestön veteraaneja ja esiintyi vielä järjestön 60-vuotisjuhlissa v. 1973.

Karl Lehto (1878-1969), puoliso Anna Liisa Sarvela (1877-?). Karl oli yksi CSSJ:n ensimmäisen johtokunnan jäsen v. 1911, ja tunnettu järjestöaktiivi Torontossa.

Aksel Hellsberg (1879-1949), puoliso Astrid Taylor (1886-?). Akseli oli lapualaisesta räätäliperheestä, ja jatkoi työtään Toronton alueella.

Hjalmar Lahtinen (1877-1919), puoliso Ida Weckman (1884-?). Hjalmar ei ollut Keuruulta lähtiessään räätäli, mutta pääsi Ilmi Saarimäen serkkuna Isoon Pajaan oppimaan ammatin.

August Svensk (1874-1953), puoliso Wilhelmina Rossi (1873-1956). August oli kotoisin pukkilalaisesta räätäliperheestä. Hän siirtyi Sudburyn alueelle farmariksi Ison Pajan sulkemisen jälkeen.

Paavo Rönkkö (1876-1933), puoliso Vera Rouhiainen (1880-1955). Räätälinoppilaana Iisalmessa ennen Torontoon tuloa.

Vilho Lehtinen (1882-1947), puoliso Selma Finnberg (1888-?). Tulivat Torontoon 1910 ja jatkoivat siellä räätälinammattia.

Kalle Kinnunen (1884-1943), puoliso Martha Linder (1879-1933). Ison Pajan sulkemisen jälkeen perhe muutti Detroitiin ja Kalle jatkoi räätälintointa.

Antti Kasurinen (1889-1958), puoliso Bertta Manninen (1887-1980)- Antti oli poikamiehenä Isossa Pajassa räätälinä, mutta palasi kohta avioitumisensa jälkeen Suomeen.

Abel Markkanen (1875-1948), puoliso Ida Stolt (1880-1928). Räätäliyrittäjänä Torontossa kuolemaansa saakka.

Edvard Pirttinen (1883-1959), puoliso Maria Aaltonen (1882-1974). Edvard oli multialaisesta räätäliperheestä. Hän oli yksi CSSJ:n ensimmäisen johtokunnan jäsen v. 1911.

John Toivonen (1874-1938), puoliso Hildur Lindgren (1883-1959). Johan Edvardin henkilöllisyydessä on pientä epävarmuutta, koska Helsingin kirkonkirjat ovat lukematta ratkaisevilta vuosilta.

Elias Rautiainen (1873-1967), puoliso Amanda Leikas (1876-1966). Tulivat Torontoon Turusta v. 1908. Elias jatkoi räätälinä Torontossa.

Oskar Helin (1876-1947), puoliso Amanda Maria Lin (1881-1936). Oskar oli räätälinoppilaana Turussa, muuttivat Torontoon v. 1197. Ison Pajan sulkemisen jälkeen perhe muutti Ohioon Columbuksen kaupunkiin.

Thomas Roininen (1879-1918), puoliso Hilma Nyman (1883-1949). Tuomas oppi räätälinammatin veljensä liikkeesä Lahdenpohjassa. Hän kuoli espanjantautiin v. 1918.

David Kasurinen (1881-1950), puoliso Ida Nyros (1892-1939). David käytti sukunimeä Rivers. Ida oli Gustaf ja Fredrika Nyrosin tytär. Pariskunta muutti Kaliforniaan ja David toimi siellä räätälinä.

Walter Heikkinen (1877-1930), puoliso Aini Eskelinen (1896-?). Walterin alkuperä on toistaiseksi tuntematon.

Urho ”Louis” Pirttinen (1889-1961). Edward Pirttisen pikkuveli, muutti Michiganiin ja perusti siellä perheen.

Emil Maki (1891-1936), puoliso tuntematon. Emil tuli Torontoon 1910 ja vuokrasi huonetta Edvard Pirttiseltä joka oli myös Multialta.

Kaarlo Tarvainen (1889-?), puoliso Matilda Miettinen (1891-1937). Asui aluksi toisen suonenjokelaisen, Abel Markkasen vuokralaisena. Kalle nai Walter Heikkisen lesken v. 1940.

Lähteet

1. Varpu Lindström, “LINDALA, JAMES (Jaakko),” in Dictionary of Canadian Biography, vol. 14, University of Toronto/Université Laval, 2003–, accessed October 17, 2024, https://www.biographi.ca/en/bio/lindala_james_14E.html.
2. Varpu Lindström-Best, The Finnish immigrant community of Toronto, 1887–1913, Toronto 1979)
3. J.W. Ahlqvist, ”Iso Paja”, teoksessa Canadan Suomalainen Järjestö 25 Vuotta, 1911–1936, Sudbury 1936