Suomalaisiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä kulttuuriharrastuksiin kuului mm. kuorolaulua, torvisoittoa ja joukkuevoimistelua, mutta teatteri oli ylivoimaisesti suosituin ja eniten harrastajia kerännyt toiminta. Se myös yhdisti jossain määrin porvarillisesti ja sosialistisesti ajattelevia, vaikka teatteritoiminnan organisointi oli tiukasti sosialistien paikallisjärjestöjen hoitamaa, ja pääsylipputulot olivat merkittävä osa niiden varainhankintaa.

Vaikka sosialistijärjestöt esittivät varsinkin alkuvuosina paljon työväenhenkistä, sosialistista ja vallankumouksellista ohjelmistoa, enemmistö esityksistä oli klassikoita Suomesta ja maailmankirjallisuudesta, musiikkinäytelmiä ja operetteja, ja samoja draamoja, komedioita ja farsseja mitä Suomessakin esitettiin. Käsikirjoitukset tulivat suhteilla Suomesta, ja paljon kirjoittivat ja sovittivat myös paikalliset harrastajat.

Teatteritoimintaa helpotti myöhemmin Canadan Suomalaisen Järjestön ”näytelmävarasto” (Laine 1987:57-106). Paikallisosastot saivat lainata sieltä käsikirjoituksia, nuotteja ja roolivihkoja. Ohjaajat joutuivat käytännössä myös kopioimaan näitä käsin jotta kaikille esiintyjille riitti opiskeltavaa, Harjoitusajat olivat usein erittäin lyhyitä, ja kappale esitettiin joskus vain kerran.

Esittelen tässä kirjoituksessa muutaman suositun teatterinohjaajan, jotka toimivat pitempiä aikoja isommilla paikkakunnilla ja kouluttivat aloittelijoista aktivisia harrastajia eri tehtäviin. He myös vierailivat usein ohjaajina pienemmillä paikkakunnilla. Monet heistä myös kirjoittivat näytelmiä, ja olen kerännyt näistä osittaisia teosluetteloita. Mukana on Kanadassa vaikuttaneiden lisäksi yksi USA:n länsirannikolla toiminut pariskunta, joiden näytelmät olivat tuttuja myös Kanadassa. Kuten aina tällä sivustolla, henkilöihin linkataan heidän geni-profiilinsa josta selviää sukulaisuussuhteet ja käytetyt alkuperäislähteet.

Tiedot ohjauksista ja esityksistä ovat alun perin lähtöisin Vapaus-sanomalehden ilmoituksista, joista on koottu aivan fantastinen yli satasivuinen luettelo Wm. Eklundin teokseen Canadan Rakentajia (Eklund 1983:260-377).

Ville Airola

Ville Airola, syntyjään Andersin (1872-1930) oli työväenliikkeen monitoimimies. Airola oli kotoisin Pieksämäeltä. Hänen uransa alkoi vanhan väen sotilassoittokunnissa, viimeksi Mikkelissä. Omien sanojensa mukaan 14 vuoden jälkeen hän siirtyi siviiliin Kotkan Työväenyhdistyksen soittokunnan johtajaksi, ja Eteenpäin-lehden vastaavaksi päätoimittajaksi sortovuosien aikaan. V. 1906 hän vaihtoi sukunimensä ja lähti Amerikkaan. Hän jatkoi musiikkiharrastuksia ja lehtityötä Fitchburgissa missä hän tutustui mm. Moses Hahliin Raivaaja-lehden toimituksessa.

Airola siirtyi Kanadaan uuden puolison kanssa v. 1908, ja hankki pienen maatilkun Dawson Roadin varrelta, mihin oli alkanut muodostua tiivis suomalaisyhteisö. Hahl saapui kohta perässä, ja yhdessä Gustaf Nikanderin kanssa miehet keksivät yhteisölle nimen Intola, ja perustivat sinne sosialistiosaston ja soittokunnan (Chronicle, s. 74).

Ville Airola saattoi olla tässä esitellyistä teatteriohjaajista kaikkein suosituin, ehkä siksi että hänellä ei ollut ammattilaisten rutiineja ja työtapoja. Hän toimi parin vuoden jaksoja palkattuna johtajana Port Arthurin ja Sudburyn teatteriseurueissa, mutta pääosan ajasta vapaaehtoisena musiikki- ja teatteriaktivistina Thunder Bayn alueella. Hän ei tiettävästi kirjoittanut itse näytelmiä, mutta kirjoitti ja sävelsi lauluja muiden teoksiin. Vielä 1960-luvulla Vapaus-lehti julkaisi veteraanien muisteluja Airolasta ja 20-luvun teatterielämästä.

Airola kuoli vatsasyöpään kotonaan Intolassa v. 1930. Viimeiset kuukaudet hän toimi palkattuna teatteriohjaajana ja talonmiehenä Port Arthurin Työn Temppelissä. Muistokirjoitus julkaistiin Vapaus-lehdessä 7.1.1930.

Tyko Virtanen

Tyko Virtanen, syntyjään Mattila (1890-1951) oli jo pitkän linjan teatterimies tullessaan Kanadaan. Hän toimi Turun Työväen Näyttämön johtajana 1914-15, Koiton Näyttämön johtajana Helsingissä 1918, ja pisimpään Pietarsaaren Työväenteatterin johtajana 1921-27. Kesällä 1927 A.T. Hill kutsui Virtasen Port Arthuriin johtamaan Työn Temppelin teatteritoimintaa.

Virtasen työ Port Arthurissa kesti syyskaudesta 1927 kevääseen 1935. Ohjaustöistä ei valitettavasti ole juuri tietoa, mutta tuolloin esitettiin n. 75 eri produktiota. Tänä aikana hän kirjoitti ainakin suositut näytelmät Minna Craucher ja Häät Rymättylässä, jotka kyllä esitettiin tuoreeltaan myös Port Arthurissa luultavimmin Virtasen ohjaamina. Viimeisimpiä ohjauksia oli alempana mainitun Nels Latvalan satiiri Avustuskassan hoitajat, joka esitettiin Port Arthurissa kahdesti talvella 1935.

Seuraava vaihe Torontossa teatterinjohtajana oli käsittämättömän tiivis, kuten kuva kertoo (laajenna klikkaamalla kuvaa). Työpaine saattoi johtaa terveysongelmiin. Sota-aikana teatteri toimi kyllä Torontossa, mutta Virtanen työskenteli peltiseppänä, ja palasi teatterin pariin vasta viimeisiksi vuosikseen. 40-vuotistaiteilijajuhlaa Virtanen vietti v. 1949.

Tyko Virtasen hautajaiset, Vapaus 14.4.1951

Teoksia

• Häät Rymättylässä, kirj. Tyko Virtanen ja Armas Hattara, laulunäytelmä, 4 näytöstä.
• Iisakin seikkailut, huvinäytelmä, 3 näytöstä.
• Minna Craucher, laulunäytelmä, 3 näytöstä.
• Nälkä, musiikkinäytelmä, 1 näytös
• Punaiset jalokivet, operetti, 2 näytöstä.
• Susihirviö, näytelmä, 4 näytöstä.

Edvard ja Lyyli Lapinsalo

Edvard Lapinsalo (1895-1938) syntyi Lappeessa. Hän osallistui sisällissotaan ja sai valtiorikosoikeudessa kolmen vuoden tuomion. 1920-luvulla hän johti työväenteattereia mm. Lapualla, Simpeleellä, Valkeakoskella ja viimeksi Enson Työväen Näyttämön johtajana 1927-29. Ensossa hän ohjasi kantaesitykset näytelmistään Kansalaissota ja Pelastava synti. Hän avioitui Lyyli Kärjen kanssa, Lyyli esiintyi myös teatterissa

Elokuussa 1927 Edvard ja Lyyli tulivat Kirkland Laken sosialistiosaston teatteritoiminnan vetäjiksi. Kansalaissota-näytelmä sai ensi-illan jo syyskuun alussa, ja kiivas tahti jatkui koko syys- ja kevätkauden. Jatkosta oli jo sovittu, mutta syyskuussa1930 Lapinsalot muuttivat Port Arthuriin, missä sosialistijärjestö ilmeisesti tarjosi paremmat olosuhteet.

Lapinsalojen kausi Port Arthurissa kesti puolitoista vuotta, ja siihen sisältyi ensiesitykset Edvardin näytelmistä Erämaan taistelu ja Ai Herran Jee eli Dollariprinsessa. Jälkimmäinen on ollut yksi suosituimmista alkuperäisteoksista Kanadan suomalaisteattereissa, ja sitä esitettiin ainakin vielä 1970-luvulla. Lyyli sai arvostelumenestystä etenkin laulu- ja tanssirooleissa.

Edvard lähti 1932 Neuvosto-Karjalaan, ja jatkoi teatteriuraansa Uhtuan Työväenteatterissa. Ei liene yllättävää, että Stalinin puhdistukset eivät menneet ohi aatteellisesta teatterintekijästä, ja Edvard teloitettiin Karhumäessä 1938.

Lyyli näyttää jääneen Kanadaan, mutta hänen myöhemmistä vaiheistaan ei ole varmuutta. Eräs Lyyli Salo toimi Sudburyssa 1932 jälkeen useita vuosia ja ohjasi myös useita Edvardin näytelmiä. Ei ole tietoa onko kyseessä avionimi. 1947-48 Lyyli Lapinsalo matkusti Eurooppaan ja takaisin omalla nimellään. Matkustajaluettelossa hän ilmoitti ammatikseen teatterinjohtaja ja asuinpaikakseen Toronto.

Teoksia

• Kansalaissota, näytelmä, 5 näytöstä, ensiesitys 26.12.1928 Enson Työväen Näyttämöd
• Pelastava synti, draama, 5 näytöstä, ensiesitys 6.11.1927 Enson Työväen Näyttämö
• Erämaan taistelu, näytelmä, 4 näytöstä
• Ai Herran Jee, näytelmä, 4 näytöstä
• Eteenpäin

Lennart Hjorth

Porilainen Lennart Hjorth (1896-1972) osallistui sisällissotaan ja istui Suomenlinnan ja Tammisaaren vankileireillä. 1920-luvun alussa hän näytteli Porin Työväenteatterissa. Hän avioitui Hellin Helinin kanssa ja he saivat Maire-tyttären v. 1920.

Vuonna 1924 Hjorthit saapuivat Kanadaan. Teatteriohjaajana Lennart toimi 1930-luvulla pääasiassa Sudburyssa, ja syyskauden 1938 Port Arthurissa. 1940-luvulta alkaen Hjorth toimi pääasiassa Torontossa, viimeinen tunnettu ohjaustyö tapahtui 1964. Vaaliluettelojen mukaan hän hankki elantonsa myös maalarina ja kirvesmiehenä.

Hjorth teki tässä artikkelissa esitellyistä pisimmän ohjaajauran. Hän ei tiettävästi itse kirjoittanut näytelmiä.

Nels ja Alli Latvala

Nels Latvala (1888-1940) ja hänen puolisonsa Alli Heikkinen (1896-1958) toimivat San Franciscon ja Berkelyn alueella, ja vv. 1924-33 Portland-Astorian alueella Oregonissa. On mahdollista että heidän seurueensa teki jonkin laajuisen Kanadan kiertueen n. 1923-24, koska niihin aikoihin monet heidän kirjoittamansa näytelmät alkoivat saada esityksiä Kanadan länsiosissa ja Pohjois-Ontariossa.

Nels oli lähinnä näyttelijä, laulaja ja ohjaaja, mutta häneltä tunnetaan myös kaksi omaa näytelmäkäsikirjoitusta. Hänen suomalaiset sukujuurensa ovat tuntemattomat, hän näyttää antaneen harhaanjohtavia tietoja maahan tullessaan ja kansalaisuushakemuksessaan.

Alli Heikkinen syntyi Juankoskella. Koko Heikkisen perhe emigroitui San Franciscoon 1901, ja jälkeläisiä asuu lähialueilla edelleen. Alli oli tuottelias näytelmäkirjailija. Hänen tuotantoaan on esitelty laajemmin Taru Sundsténin tutkimuksessa (Sundstén 1977:51-54).

Olen laatinut englanninkielisen yhteenvedon Nels ja Alli Latvalan tunnetusta tuotannosta heidän sukulaistensa pyynnöstä. Luettelo on todennäköisesti puutteellinen, koska näytelmiä saatettiin esittää muunellulla nimellä.

Teokset, joita on esitetty Kanadassa

• Alli Latvala, Punottu juoni (Juonien punojat), Vancouver, BC 1931, Intola, ON 1924
• Alli Latvala, Syntinen enkeli, Salmon Arm, BC 1926, Nolalu, ON 1924, Sudbury, ON 1923, Toronto, ON 1923
• Alli Latvala, Salainen säiliö, Port Arthur, ON 1924, Fort William, ON 1924, Beaver Lake, ON 1924, Creighton, ON 1924, Sault Ste Marie, ON 1924
• Nels Latvala, Avustuskassan hoitajat, Port Arthur, 1935, ohj. Tyko Virtanen.

Lähteet

1. Laine, Edward, ON THE ARCHIVAL HERITAGE OF THE FINNISH CANADIAN WORKING-CLASS MOVEMENT , Turku 1987 https://www.doria.fi/handle/10024/178217
2. Eklund, Wm, Canadan Rakentajia, Canadan Suomalainen Järjestö, Toronto 1983
3. Sundstén, Taru, Amerikansuomalainen työväenteatteri ja näytelmäkirjallisuus vuosina 1900-39, Turku 1977 https://www.doria.fi/handle/10024/178217

Artikkelikuva: ”Kellojen soidessa” työryhmä, todennäköisesti v. 1940 Torontossa, ohj. Elsie Yardas. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finnish_Canadian_collection_-_Finnish_Organization_Canada_Drama_club_(I0005031).tif