Pääsemme vihdoin asiaan, josta tämän sivuston domain-nimi on peräisin. Esittelen Kanadan rautatieläisten ammattinimikkeitä ja niiden suomalaisia kantajia. Rautatiet olivat metsä- ja maataloustöiden ohella yksi tärkeistä suomalaisirtolaisten työpaikoista. Otan esimerkkini pääasiassa Nakinan asemalla työskennelleistä suomalaisista, mutta joitakin muitakin mainitaan.

Nakina on nyttemmin hyvin hiljainen pikkukaupunki Thundeer Baysta n 270 kilometriä koilliseen. Se synnytettiin kesällä 1923 rautatieasemaksi, kun kaksi Kanadan halki kulkevia rautateitä halltsevaa yhtiötä fuusioitui, ja havaittiin järkeväksi rakentaa yhdysraide sinne missä etäisyys oli pienin. Samalla kun Longlacin ja Nakinan välillä alkoi liikenne, Toronton ja Winnipegin välinen yhteys nopeutui tuntikaupalla.

Aseman miehistönvaihto- ja huoltotoiminnot ja kutakuinkin koko henkilökunta siirtyivät Grantin asemalta Nakinaan elokuussa 1923. Rautatieyhtiö kuljetti henkilökunnan, muutaman talon, irtaimiston ja rakennustarvikkeita paikan päälle, ja kaupunki rakennettiin suurin piirtein talkootyöllä. Rakennusaikana monet perheet asuivat paikalle tuoduissa tavaravaunuissa, joita saatettiin siirrellä pitkin ratapihaa tarpeen mukaan vaikka keskellä yötä.

Nakinan tarina kesti viitisenkymmentä vuotta. Höyryveturien väistyttyä huoltotoiminnan tarve väheni, ja junat alkoivat ajaa pysähtymättä ohi.

Rautatieläiset

Asemapäällikkö (Station Agent) oli rautatieyhtiön edustaja asemalla. Hänen vastuullaan oli että junat kulkivat aikataulussa, ja että kommunikaatio lähiasemien kanssa toimi. Tässä virassa ei suomalaisia eikä muitakaan maahanmuuttajia ollut, vaan heidät valittiin yleensä anglosaksien tai kanadanranskalaisten joukosta. Grantissa ja sitten Nakinassa tätä virkaa hoiti pitkään James Cordingley.

Vaununtarkastaja (Car Inspector) oli ratapihan pomo, jolla oli apunaan vaunumiesten (Carman) porukka. Vaununtarkastaja vastasi siitä että junan tekniikka oli kunnossa seuravaa etappia varten. Tarvittaessa hän pystyi kävelemään asemapäällikön yli jos juna ei ollut lähtövalmis aikataulun mukaisesti.

• Isoenoni Nick Mackie (1881-1965) oli Car Inspector -nimikkeellä jo Grantissa vuoden 1921 väestönlaskennan mukaan. Nakinassa ei tuota nimikettä 1931 väestönlaskennan eikä myöhempien vaaliluettelojen mukaan käytetty lainkaan, vaan kaikki olivat Carman-nimikkeellä.
• Kauvatsalla syntyneen Alex Kouhin (1900-1976) tiedetään toimineen vaununtarkastajana Nakinassa.
• Myös Ähtärin Kivirannasta lähtenyt Henry Ranta (1881-1937) oli kuollessaan vaununtarkastajana Hornepaynessa, ja lienee tehnyt samaa työtä jo 20-luvulla Nakinassa.
• Joutsenosta tullut John Hietanen (1875-1960), vaunumies Grantissa ja Nakinassa. Hänen puolisonsa oli Henry Rannan sisar Lydia Kiviranta.
• Henryn pojat Aarne ja Alvar Ranta.
• Henry Korkola (1879-1945), aiemmin Gorhamin Korkalaisten yhteydessä mainittu, toimi vaunumiehenä ja vaununtarkastahjana Canadian Pacific -yhtiön ratapihalla Fort Williamissa. Henryn puoliso oli myös Ähtärin Kivirantoja, Henryn ja Lydian sisar Hilda.

Seksuunan etumies (Section foreman) vastasi hänelle määrätyn rautatien osuuden kunnossapidosta. Hänellä oli yleensä rautatieyhtiön puolesta asunto asemalla tai sen lähellä. Seksuunamiehet (Sectionman) toimivat topparoikkana kunnostustöissä etumiehen johdolla. Tämä oli yleisin suomalaisten rautatieammatti, heitä tarvittiin kaikkialla suunnilleen resiinamatkan päässä naapuriasemalta.

• Ivar Lassi (1883-1971) Säkkijärveltä oli etumiehenä Grantissa ja Nakinassa eläkkeelle asti. Hänen puolisonsa Lydia Alisabe oli intiaaniprheestä.
• Bruno Kouhi (1928-1972), Alexin poika toimi etumiehenä Nakinassa 1960-luvulla.
• Jussi Virtanen (1877-1965) Karvialta toimi seksuunamiehenä Nakinassa.
• William Virtanen (1911-78), Jussin poika, toimi seksuunan etumiehenä 1950-60 -luvulla Nakinassa.

Konduktöörin (Conductor) virkaan ei maahanmuuttajilla ollut pääsyä, mutta joitakin toisen polven kanadansuomalaisia kyllä oli konduktööreinäkin Nakinassa.

• Einar Mackie (1917-84), Nick Mackien poika.
• Toivo (Ty) Hietanen (1918-87), John Hietasen poika.

Veturinkuljettaja (Locomotive engineer) oli samoin lähinnä toisen polven kanadansuomalaisille saavutettava toimi.

• Ivar Arthur Lassi (1921.2005), Ivar Lassin poika, veturinkuljettajana 41 vuotta Canadian National -yhtiössä.
• Osmo Peterson (1913-76) työskenteli Nakinassa veturinkuljettajana 1949-74. Hänen vanhempansa olivat Frank Peterson Kankaanpäästä ja Lydia Herranen Ruovedeltä.

Jarrumiehen (Brakeman) ja lämmittäjän (Fireman) toimet olivat monen nakinalaisnuoren ensimmäinen työpaikka. Edellä mainituista esim. Einar Mackie, Bruno Kouhi ja Alvar Ranta aloittivat rautatieläisuransa näissä hommissa.