Alkuperäisen sukunimen katkaiseminen Maeksi, Rannaksi tai Niemeksi ei ollut ainoa tapa helpottaa siirtolaisen asiointia ja kotoutumista. Patronyymipohjaiset nimet olivat tuttuja monille germaanislähtöisille ja siksi eivät erottuneet valtaväestöstä. Siksi monen Andersonin, Jacobsonin tai Johnsonin takaa löytyy suomalainen Antinpoika, Jaakonpoika tai Juhonpoika. Tämä tieto voi helpottaa kadonneiden sukulaisten etsimistä, mutta voi johtaa myös harhapolulle.

Oikeita patronyymejä

Karttulan Pekka Karhusen Peterson-nimisistä jälkeläisistä kerroin aiemmin täällä. Lapualaisen Jaakko Järvenpään Jacobson-jälkeläisistä on kattavat tiedot Eldon Ojan kirjassa From Finland To Nolalu, joka löytyy täältä.

Tyrnäväläisen Heikki Lipposen neljä poikaa emigroituivat vuosisadan vaihteen ympärillä Kanadaan ja ottivat yksi kerrallaan sukunimen Hendrickson. Heikki (1857-1920), Karl August (1859-1930) ja Juho (1868-1927)) ottivat vierekkäiset uudistilat Kivikoskella, maata oli yhteensä n. 200 hehtaaria. Antti (1863-1947) oli parikymmentä vuotta palkkatöissä Port Arthurissa kunnes osti osan Karl Augustin tilasta Kivikoskella. Karl Augustin ainoa tytär kuoli nuorena, mutta muilla veljeksillä oli isot perheet.

Ruokolahtelainen Juho Vihtori Kurttila (1886-1967) otti isänsä mukaan nimekseen Johnson. Hän asui vaimonsa Edla Sipovaaran kanssa Gorhamin Tarmolassa, ja 30-luvulta lähtien Port Arthurissa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. Kansallisoopperan ensitanssija Abigail Sheppard.

Toinen merkittävä Johnson-klaani alkoi Alajärveltä tulleen Kalle Juhonpoika Vainionpään (1865.1947) perheestä. Kalle ja hänen Karijoelta kotoisin ollut puolisonsa Eva Högblom pitivät uudistilaa Kivikoskella. Heidän jälkeläisistään tunnetaan mm. Eino Johnson, jolla oli pitkään kauppa kaupungin vanhalla rajalla Arthur Streetin ja Dawson Roadin yhtymäkohdassa.

Muita patronyymipohjaisia sukunimiä Thunder Bayn alueella:

• Kalle August Järvisalo/Otava (1872-1936) Toholammelta käytti isänsä mukaan nimeä Anderson
• Elias Antinpoika Lohva (11874-1939) Pyhäjärveltä (Ol) käytti myös Anderson-nimeä.
• Soinilainen Juho Hermanninpoika Kankimäki (1874-36) käytti Hermanson-nimeä.
• Karl Johan Pellas (1877-1946) Närpiöstä käytti isänsä mukan sukunimeä Carlson.
• Kaarlo Wilhelminpoika Könnö (1883-1959) Kauhajoelta otti sukunimekseen Wilson, ei siis Wilhelmson eikä Williamson.

Harhaanjohtavia

Nolalun pioneeri August Erickson (1876-1935) ei ollut Erkinpoika, vaan lapualaisen Aukusti Nyrhilän poika. Hän eli Nyrhilänä useita vuosia British Columbiassa, mutta paluumatkalla Suomeen hän pysähtyi Nolalussa ja pääti ottaa sieltä uudistilan. Uusi sukunimi tuli käyttöön siinä yhteydessä. Augustin jälkeläiset avioituivat monien muiden kyläläisten kanssa, heidän jälkeläisiään asuu Nolalussa edelleen.

Matti Airaksinen (1882-1969) muutti Kanadaan Enosta. Hän valitsi sukunimen Erickson, varmaankin siksi että paikallisten lausumana alkuperäinenkin nimi kuulosti siltä. Hänen isänsä oli nimeltään Matti.

Jaakko Hermanninpoika Rajala (1870-1950) Karijoelta valitsi sukunimekseen Jacobson. Hänen jälkeläisilleen nimi oli toki aivan sopiva.

Närpiöläisen Oscar Ericksonin (1885-1950) isä oli Gabriel Mannfolk. Mannfolkeja asui Kanadassa myös alkuperäisellä sukunimellään.

Hämäräksi jääneitä

Seuraavista selvittämättömistä henkilöistä otan mielelläni vihjeitä vastaan. Patronyymin näköiset sukunimet saattavat viitata isännimeen, tai sitten ei.

Peter Abram Hanson (1857-1927) oli yksi varhaisimpia Thunder Bayn suomalaisia, ja uudistilallinen Lappessa, Hänen puolisonsa oli Gustava Hepokoski jonka koko perhe muutti Iistä Minnesotaan, missä Hepokoski-suku on edelleen vahvasti läsnä. Sopivaa Pekka Hannunpoikaa on etsitty, toistaiseksi tuloksetta.

Isoenoni Nikki Mesimäen appiukko Peter Nelson (1864-1916) on jäänyt tuntemattomaksi, vaikka hän aikanaan oli yksi Fort Williamin suomalaisyhteisön keskeisiä henkilöitä. Mutta oliko hän Niilonpoika vai joku ihan muu?