Suomalaisilla oli useita luterilaisia seurakuntia Thunder Bayn alueella. Vain harvoilla oli pysyviä papinvirkoja, ja jumalanpalvelukset pidettiin vierailevien pastorien avustuksella. Kanadassa ei ollut vuosisadan alkupuolella suomenkielisille seurakunnille sopivaa pappiskoulutusta. Siksi Suomalainen Kansalliskirkko sai käytännön monopolin suomalaisten kasteiden, vihkimisten ja hautausten hoitajana. Suomenruotsalaiset siirtolaiset asioivat pääasiassa ruotsalaisen luterilaisen seurakunnan kanssa Fort Williamissa.

Kansalliskirkko (Finnish Evangelical Lutheran National Church) perustetitiin Wyomingissa vuonna 1898. Sen perustajat halusivat irrottautua vanhan kotimaan kirkosta, joka oli tiiviisti yhteydessä amerikansuomalaisten luterilaisten valtakirkkoon Suomi-Synodiin. Monet Kansalliskirkon papit olivat kuitenkin saaneet koulutuksensa Suomi-Synodin opistoissa. Kansalliskirkko julkaisi vuodesta 1906 lähtien Auttaja-sanomalehteä.

Kansalliskirkko toimi Port Arthurissa Wilson- ja Court-katujen kulmassa mihin rakennettiin komea kirkkorakennus ja asuinrakennus pappilaksi. Paitsi omassa kirkossan, papit kiersivät lähiseudun seurakunnissa ja Fort Williamin suomalaisen seurakunnan kirkossa missä ei ollut vakituista pappia.

Papit olivat itse siirtolaisia tai siirtolaisten jälkeläisiä, ja tärkeitä henkilöitä siirtolaisyhteisöissä. Tässä esitellyt näyttävät kuitenkin sitoutuneen yhteisöön ainoastaan kirkonpalvelijoina. eikä kukaan heidän jälkeläisistään tullut kanadalaiseksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Kanadassa koulutettuja pappeja alkoi olla saatavilla, ja samalla suomenkielen merkitys seurakunnissa pieneni.

J.H. Heimonen 1900-1908

Juho Heikki Heimonen (1965-1946) syntyi Nilsiän Akonvedellä. Hän jäi orvoksi 5-vuotiaana, ja lapsuusvaiheet ovat toistaiseksi hämärät. Hän emigroitui vuonna 1885 New Yorkiin ja sirtyi 1890 paikkeilla Kaliforniaan missä hän toimi San Franciscon suomalaisessa merimieslähetyksessä. Hän avioitui kuoreveteläisen Ida Viitainojan kanssa ja he saivat Kaliforniassa ensimmäisen lapsensa. Port Arthurin ja Fort Williamin seurakuntien pastoriksi Heimonen tuli vuonna 1900, ja perhe sai siellä viisi lasta. Hän oli kyllä Kansalliskirkon pappisvihkimyksen saanut, mutta Port Arthurin seurakunta liittyi muodollisesti Kansalliskirkkoon vasta vuonna 1908 (Raivio 1975:316). Heimonen siirtyi vuonna 1908 Kansalliskirkon pastoriksi Michiganin Marquetteen, missä hän palveli loppuelämänsä. Eläkeläisenä vuoden 1940 väestönlaskennassa hän ilmoitti ammatikseen ”missionary”.

Heimosen toiminta keskittyi kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalveluksiin Port Arthurissa ja Fort Williamissa vuoroviikoin tai välillä aamu- ja iltapäivisin. Kerran kuussa hän matkusti PeeDee-rautatien varrella toimiviin seurakuntiin.

Auttajassa julkaistiin entisen esimiehen G.A. Ahon kirjoittama Heimosen laaja muistokirjoitus-elämäkerta.

Pietari Wuori 1908-1914

Pietari Wuori (1869-1921) syntyi Leppävirralla satulaseppä Bergenströmin perheeseen. Perhe muutti Rääkkylään 1879 ja sieltä Kontiolahdelle. Wuori tuli Amerikkaan vuonna 1893, ja toimi Michiganin Ironwoodissa saatuaan pappisvihkimyksen vuonna 1901. Hän perusti Auttaja-sanomalehden vuonna 1906. Hänen puolisonsa oli Luhangasta tullut Erika Wirtanen, ja heillä oli kolme lasta. Port Arthurissa hänet tunnettiin ankarana kirkonmiehenä. Toiminta jatkoi Auttaja-lehden tiedotusten mukaan Heimosen aloittamia käytäntöjä.

John Urpilainen 1914-1916

Johannes Urpilainen (1864-1940) oli kotoisin Kivijärven Kinnulasta, ja sinne hän myös palasi eläkeläisenä vuonna 1935. Hän oli naimaton, ja Kansalliskirkko lähetti hänet vuosien varrella useisiin seurakuntiin mm. Wisconsinissa, Minnesotassa, Michiganissa ja Ohiossa. Hän toimi muutamaan otteeseen sijaisena Port Arthurissa myös Jaakko Hirven lomien ja matkojen aikaan.

Urpilainen aloitti jokaviikkoiset matkat Nolaluun missä ensin pidettiin jumalanpalvelus koulurakennuksessa, ja iltapäivällä hartaustilaisuus Leeperissä missä Morganin seurakunta kokoontui vuorotellen jäsenten kotitaloissa. Jaakko Hirvi jatkoi tätä käytäntöä.

Jaakko Hirvi 1916-1932

Jaakko Hirvi (1883-1950) syntyi Ylistaron Heikkilänkylässä. Hän emigroitui perheensä kanssa 16-vuotiaana Montanaan, missä muu perhe vietti koko loppuelämänsä. Hirvi vihittiin papiksi 1907, ja hänen sijoituspaikkansa olivat Ely, Minnesota (1909-1916) ja Ironwood (1932-50). Hirven toiminnasta Port Arthurissa saa kattavan kuvan Canadan Uutiset -lehden pikku-uutiista ja kirkollisista ilmoituksista. Hirvi ja hänen puolisonsa Sophia Mattila näyttävät monipuolistannen seurakunnan harrastustoimintaa samaan aikaan kun vasemmistolaiset työväenjärjestöt hallitsivat ilmatilaa Työn Temppelin ja monien paikallisten haalien toiminnassa.

Yrjö Raivio antaa pastori Hirvestä kuvan oman kirkkokuntansa puolustajana joka ei tehnyt helpoksi uusien yrittäjien tuloa ”reviirille” (Raivio 1875:285).

Sophia Hirvi oli syntynyt Minnesotassa pyhäjokelaisten siirtolaisten perheeseen. Hän oli todistajana lukemattomissa suomalaisten vihkimistilaisuuksissa, ja kirjoitti vihkitodistukset kauniilla käsialallaan-

J.E. Nopola (1932-1943)

Jalo Elias Nopola (1907-91) oli tässä esitellyistä ensimmäinen Amerikasa syntynyt. Hänen vanhempansa, lapualainen Elias Nopola ja Kauhajoelta tullut Hilda Koski saapuivat vuosisadan vaihteen tienoilla ja menivät naimisiin Negauneessa 1903. Hilda Kosken henkilöllisyyteen liittyy epävarmuuksia, joista olen tehnyt tulkinnan ja otan mielelläni vastaan vaihtoehtoisia näkemyksiä.

Nopolat tulivat Port Arthuriin vuonna 1932, ja jatkoivat Hirvien työtä todennäköisesti hyvin samaan tapaan. Puoliso oli pyhäjärveläis-jalasjärveläisen siirtolaispariskunnan tytär Hilda Järvi. He saivat Port Arthurissa kolme lasta, ja myöhemmin vielä kaksi USA:ssa. Samoin kuin Sofia Hirvi, Hilda toimi miehensä kirjurina, mistä vihkitodistusten tutkija antaa erityisen kiitoksen.

Port Arthurin pestin jälkeen Nopola toimi Auttajan toimittajana, ja samaan aikaan Eskon seurakunnan pappina Minnesotassa.

R.W. Heikkinen 1943-1948

Reino Walter Heikkinen (1917-1979) syntyi nuorimmaisena Michiganin Calumetissa Töysästä emigroituneeseen perheeseen. Hänen vanhempiensa alkuperäiset sukunimet olivat Loukaskorpi ja Taipaleenmäki. Perheessä oli kaikkiaan kymmenen lasta. Isä Alex Heikkinen kuoli juuri ennen Reinon syntymää.

Heikkinen vihittiin papiksi vuonna 1939, ja parin lyhyen viran jälkeen muutti Port Arthuriin kuudeksi vuodeksi. Heikkisen puoliso oli Ashtabulassa syntynyt Marquette Ellen Vehniäinen, ja he saivat Port Arthurissa ainakin yhden pojan.

Heikkisen kauden loppupuolella Port Arthuriin tuli papiksi myös J. William Sippola, ja Fort Williamiin ensimmäinen vakituinen pappi Orville Aho, joka oli jo kolmannen polven amerikansuomalainen.

Lähteet

Raivio, Yrjö: Kanadan suomalaisten historia I, Copper Cliff 1975